Siirry pääsisältöön

Lisää runoutta

Talvi

Olen seisonut kylmässä vedessä pitkään,
katsellut horisontiin etsien rantaa missä rauha lepää
En näe usvalta mitään, en tunne raajojani
Tunnen vain tyhjyyttä ja loputonta kaihoa
Toivon että virta ottaisi minut mukaansa

Kevät saapuu

Tunnen veden lämpenevän
Tuntoni palaa, en ole vieras itselleni
Kuulen lähelläni ääniä, en ole yksin

Minua jännittää,
Tuhatvuotisen talven jälkeen kevät minut yllättää
Värit minut sokaisee, sydämeni muistaa miten tuntee

Kesä tulee myrskyten

Kesä näyttää muutoksen mahdin
Salamat minua pelottaa, mutta huomaankin niiden myöhemmin minulle valoa antavan

Näen ympärilläni enemmän elämää
Uskallan sitä arkaillen lähestyä
Jalkani alkavat kantaa, muistan kuka olen
Usva hiipii iltaisin mutta poistuu aamunkoittoon
Sydämeni herää eloon

Syksyn tullen olen opetellut kellumaan
En katso enää horisonttiin
Usva,aurinko, myrskyt ovat ystäviäni

Talvi tekee tuloaan
En halvaannu
Otan sen syleillen vastaan ja nousen pinnalle jään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Herään kai uudelleen..

Kun yritän muistella sinua, tuntuu kuin kaikki mielikuvat ja asiat karkaisivat mielestäni. Ne pakoilee totuutta niinkuin minäkin. Minun täytyisi myöntää jotain, minkä en halua olevan totta. Totuus on että sinä olet poissa.  Minä menetin sinut. Menetin isoveljeni. Menetyksen myötä särkyi illuusio siitä uskomuksesta, että meillä olisi aikaa. Ei sitä aikaa ole sen enempää, kuin mitä sinulla tällä hetkellä on käsillä. Huomisen kohtaaminen on epävarmaa, koska et ole ainoa joka sen kohtaamiseen vaikuttaa. Tuttuja lainalaisuuksiahan nämä on, mutta jälleen kerran sen pienen faktan sisäistäminen vaati sen että sun maailma revitään perustuksiltaan. Mielestäni se kertoo aika paljon ihmisluonteesta. Kuinka hiton itsepäisiä sitä ollaan. Millon meidän elämä muuttui sellaiseksi että sulla on aikaa mietiskellä tekeväsi asioita sitten kun niille on mielestäsi sopiva ajankohta, vaikka se tekeminen pitäisi olla tässä ja nyt. Uskon että sen tekemisen luonne on muuttunut, halutaan tehdä vain niitä asioita

Kipua

Tunnetko mielelläsi kipua? en nyt tarkoita mitään masokistista, vaan sitä että osaatko ottaa vastaan kivun sellaisenaan kun se tulee? Olen tuntenut viime viikkoina monenlaista kipua. Mua on sattunut jokapaikkaan. Mutta olen opetellut ottamaan sen kivun vastaan sellaisenaan kuin se on, enkä ole yrittänyt muuttaa sitä mieleisekseni. Olen huomannut, että epämiellyttävien tuntemuksien vastaanottaminen on hankalaa, koska haluamme muuttaa niitä sellaisiksi, jotka on helpommin ymmärrettävissä ja siedettävissä. Mutta onko pakko aina yrittää muuttaa asioita? Olen tänään kärsiny kauheaa päänsärkyä, aamu alkoi iloisesti vessanpönttöä tervehtien. Eka ajatus oli että miksi tänään? Ajankohta oli suorastaan surkea, koska minulla sattui olemaan vapaapäivä. On se huomennakin, mutta tämä päivä ei vaan millään olisi sopinut. Noh, kun päivä meni enimmäkseen sängynpohjalla oleskellen ja kivun väärää ajankohtaa päivitellen, tietenkin se oli paska päivä. Kunnes aloin taas miettimään. Meidän keho ja mi